Kerrostalon julkisivu on rakennuksen näkyvin osa, ja sen kunto kertoo paljon koko kiinteistön hoidosta. Vuosien saatossa ilmansaasteet, levät, sammalet ja sääolosuhteet jättävät jälkensä jokaiseen pintaan, olipa kyse sitten tiilestä, rapatusta betonista tai elementtirakenteesta. Julkisivujen puhdistus on taloyhtiöille ajankohtainen haaste, johon löytyy nykyään huomattavasti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja kuin ennen. Oikea menetelmä säästää sekä pintamateriaalit että ympäristön, ja lopputulos kestää pidempään.
Perinteinen julkisivupesu on usein tarkoittanut runsasta veden käyttöä, kemiallisia aineita ja pitkiä työmaa-aikoja. Mutta vaatimukset ovat muuttuneet: taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat etsivät ratkaisuja, jotka ovat tehokkaita mutta eivät kuormita ympäristöä tarpeettomasti. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi perinteiset menetelmät jäävät jälkeen, miten kuivajääpuhdistus toimii julkisivuilla ja milloin puhdistus kannattaa tehdä.
Julkisivun likaantuminen ja perinteisten menetelmien ongelmat
Kerrostalon julkisivu altistuu jatkuvasti ympäristön rasituksille. Kaupunkiympäristössä ilmansaasteet ja pakokaasut kerrostuvat pinnoille vuosi vuodelta, ja kosteuden myötä levät, jäkälät sekä homeihmastot löytävät otollisen kasvualustan. Puiden läheisyys tuo mukanaan värjäymiä, ja talvinen suolaus jättää omat jälkensä erityisesti alemmille julkisivupinnoille.
Perinteiset poistomenetelmät, kuten painepesu, kemialliset liuottimet ja mekaaninen hankaaminen, ovat pitkään olleet alan standardi. Niissä on kuitenkin merkittäviä haittapuolia. Korkea vesipaine voi vaurioittaa saumoja, rapattujen pintojen pintakerroksia ja tiilirakenteiden hiekkasaumoja. Kemikaalit puolestaan valuvat pintavesiin ja voivat päätyä luontoon. Lisäksi suojaustarve on suuri: ikkunat, ovet ja ympäristö on katettava huolellisesti, mikä lisää työmäärää ja kustannuksia huomattavasti.
Erityisesti herkemmät pintamateriaalit, kuten vanhemmat rappaukset tai puujulkisivut, kärsivät helposti liiallisesta mekaanisesta tai kemiallisesta rasituksesta. Tulos saattaa näyttää hyvältä heti puhdistuksen jälkeen, mutta pinta on alttiimpi likaantumiselle, kun suojaava pintakerros on vahingoittunut.
Kuivajääpuhdistus kerrostalon julkisivulle
Kuivajääpuhdistus perustuu kiinteiden hiilidioksidipelletien suurtehoiseen puhaltamiseen pintaa vasten. Pelletit iskeytyessään pintaan luovat termisen shokin, joka irrottaa lian, levät, jäkälät ja muut epäpuhtaudet tehokkaasti. Pelletit sublimoituvat välittömästi kaasuksi, joten puhdistuksessa ei synny ylimääräistä jätettä, valumia eikä kosteushaittoja.
Menetelmä sopii erinomaisesti kiinteistöjen julkisivupuhdistukseen, koska se on täysin vedetön. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kosteusvahingon riski on olematon, ja puhdistettu pinta on heti kuiva ja valmis mahdolliseen jatkokäsittelyyn, kuten impregnoinnin tai suojakäsittelyn tekemiseen. Tyypillisimpiä julkisivukohteita ovat tiilipinnat, rapatut pinnat, betoniset elementtijulkisivut sekä puuverhoillut rakenteet.
Käytännön edut taloyhtiöille
Yksi merkittävimmistä eduista on, että kiinteistöä ei tarvitse huputtaa eikä ikkunoita peittää laajasti. Suojaustarve on minimaalinen verrattuna painepesuun tai kemialliseen käsittelyyn, mikä nopeuttaa työtä ja vähentää asukkaiden haitta-aikaa huomattavasti. Työ tehdään nostimien avulla, jolloin kalliita rakennustelineitä ei tarvita.
Kuivajääpuhdistuksella voidaan poistaa julkisivuilta sammalet, levät, jäkälät, köynnöskasvit, homeihmastot ja ilmansaasteiden tuomat likakertymät. Menetelmä soveltuu myös maalin tai saumausroiskeiden poistamiseen. Puhdistustyö onnistuu vuodenajasta riippumatta, mikä antaa taloyhtiöille joustavuutta aikataulutukseen.
Ympäristöhyödyt verrattuna muihin puhdistustapoihin
Ympäristövaikutusten kannalta kiinteistöjen kuivajääpuhdistus erottuu selvästi perinteisistä menetelmistä. Puhdistuksessa ei käytetä lainkaan vettä, joten puhdas juomavesi ei kulu ja jätevettä ei synny. Pesuaineita tai kemiallisia liuottimia ei tarvita, jolloin haitallisten aineiden päätyminen luontoon estyy kokonaan.
Kuivajääpuhdistuksessa käytetty hiilidioksidi on teollisuusprosesseista kierrätettyä kaasua, ei uutta tuotettua päästöä. Menetelmä on osa kiertotaloutta: se hyödyntää jo olemassa olevan sivutuotteen tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen puhdistukseen. Toisiojätettä ei synny lainkaan, toisin kuin hiekkapuhalluksessa tai kemiallisessa pesussa, joissa syntyvä jäte on kerättävä ja käsiteltävä erikseen.
Käytännön ympäristöhyötyjä ovat muun muassa:
- Ei veden kulutusta puhdistusprosessissa
- Ei jätevettä eikä kemikaalivalumia piha-alueille tai viemäreihin
- Ei toisiojätettä, joka vaatisi erikseen keräämistä ja hävittämistä
- Kierrätetty CO2 prosessin raaka-aineena
- Pinnoille hellävarainen menetelmä pidentää pintamateriaalien käyttöikää
Milloin ja kuinka usein julkisivu kannattaa puhdistaa?
Puhdistusväli riippuu kiinteistön sijainnista, ympäröivästä kasvillisuudesta ja pintamateriaalista. Kaupunkiympäristössä ilmansaasteet ja pakokaasut likaavat julkisivuja nopeammin kuin maaseudulla. Puiden varjostama tai pohjoissivulla sijaitseva julkisivu kerää kosteutta ja orgaanista kasvustoa selvästi nopeammin kuin aurinkoiset pinnat.
Yleinen suositus on teettää julkisivupuhdistus taloyhtiöille noin viiden vuoden välein, mutta silmämääräinen seuranta on tärkeintä. Jos levää tai sammalta alkaa näkyä selvästi, puhdistus kannattaa tehdä viivyttelemättä: mitä pidempään orgaaninen kasvu pääsee etenemään, sitä syvemmälle se juurtuu pintamateriaaliin ja sitä haastavammaksi poistaminen muuttuu.
Puhdistuksen jälkeen tehtävä impregnointi tai suojakäsittely on investointi, joka kannattaa. Käsitelty pinta hylkii kosteutta ja orgaanista kasvustoa tehokkaammin, jolloin puhdas lopputulos säilyy huomattavasti pidempään. Tämä pidentää puhdistusväliä ja vähentää pitkällä aikavälillä sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta.
Jos taloyhtiössänne on ajankohtainen tarve kiinteistön julkisivupesulle tai haluatte selvittää, mikä puhdistusmenetelmä sopii parhaiten juuri teidän kohteellenne, tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä niin autamme valitsemaan oikean ratkaisun.